Hyvinvointi

Sydänsairauksien estäminen pitää aloittaa jo nuorena - “Et voi odottaa viisikymppiseksi ja alkaa vasta sen jälkeen pitää huolta itsestäsi”

Torniolaislähtöiset lääkärit Janne Liisanantti ja Juhani Junttila ovat käyneet luennoimassa entisessä kotikaupungisssaan sydänsairauksista ja elvytyksen tärkeydestä.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa. Kardiologi ja sydäntautiopin professori Juhani Junttilan mukaan on valitettavaa, että usein ihmisen kiinnostus omaa sydänterveyttä kohtaan tulee vasta siinä vaiheessa, kun sairaus on jo todettu.

Esimerkiksi sepelvaltimotauti on krooninen sairaus, jonka kanssa on elettävä loppuelämä.

– Moni luulee, että sairauksiin pystyy vaikuttamaan vielä sen jälkeen, kun ne on todettu. Tautia ei kuitenkaan pysty lääkityksestä huolimatta enää parantamaan, kun se on kerran todettu, Junttila toteaa.

Junttila tähdentää, että ihmisen pitäisi havahtua heti siinä vaiheessa, kun sydänsairauksiin on todettu olevan riskitekijöitä. Niitä ovat muun muassa korkea kolesteroli, korkea verenpaine, ylipaino, vähäinen liikkuminen ja tupakointi.

Sydänsairaudet ovat vuosien ajan kehittyviä sairauksia. Tämän vuoksi sydänsairauksien estäminen ja esimerkiksi verenpaineen mittaaminen pitää aloittaa jo nuorena.

– Et voi odottaa viisikymppiseksi ja alkaa vasta sen jälkeen pitää huolta itsestäsi. Verenpaineesta tai kolesterolista ei ole oireita, minkä vuoksi niihin ei osata kiinnittää tarpeeksi huomiota.

– Jos olet 20–30-vuotias, etkä ole vielä kertaakaan mitannut verenpainetta, kannattaa se tehdä.

– Et voi odottaa viisikymppiseksi ja alkaa vasta sen jälkeen pitää huolta itsestäsi. Juhani Junttila

Paras tapa estää sydänperäisiä äkkikuolemia on estää sairauksia, jotka altistavat niihin. Yleisin sydänpysähdyksen takana oleva syy on sepelvaltimotauti ja toiseksi yleisin syy on sydänlihassairaudet.

– Kyseessä on sairaudet, jotka ihminen pystyy omilla elintavoillaan kehittämään itselleen, Junttila sanoo.

Suomalainen kansansairaus

Sepelvaltimotauti on suomalainen kansansairaus, jonka riskitekijöistä ja oireista ihmiset tietävät paljon. Junttilan mukaan kysymys on enemmänkin ihmisen motivaatiosta, minkä vuoksi sairaudelta ei vältytä.

Junttilan mukaan sydänlihassairaudet ovat enemmän elintapoihin liittyviä kuin kansainvälisesti on luultu. Sydänlihas rasittuu ja paksuuntuu muun muassa verenpainetaudin ja liikalihavuuden seurauksena.

Sydäntautiopin professorin mukaan on huolestuttavaa, että THL:n rekisterin mukaan 2/3 alle 30-vuotiaista on ylipainoisia ja 1/3 on lihavia.

– 10–20 vuoden päästä on paljon ihmisiä, jotka ovat pahimmassa sydän- ja verisuonisairauksien sairastumisiässä.

Junttila korostaa, että vaikka lääketiede kehittyy vauhdilla, niin tästä huolimatta sydänsairauksia ei pysty lääketieteen ja teknologian avulla estämään tai pysäyttämään. Hänen näkemyksensä on, että yksilöiden pitää alkaa ottaa enemmän vastuuta itsestään.

– Yhteiskunta ei voi pitää siitä huolta, minkälainen sinusta yksilönä tulee. Ei voi ajatella, että sitten jossakin vaiheessa sairaala alkaa hoitaa sairauksia, joita se ei edes pysty hoitamaan.

On tilanteita, jolloin aika on kallista

Sydänpysähdyksen tunnistaminen on tärkeää, koska ihmisen selviämisessä on kyse minuuteista. Tunnusmerkkeinä on, että henkilö menettää tajuntansa ja hengitys on pysähtynyt.

– Kun ihminen menee elottomaksi, tärkeintä on, että hoito aloitetaan. On tilanteita, jolloin aika on todella kallista, torniolaislähtöinen kollega, tehohoidon lääkäri ja anestesiologian professori Janne Liisanantti sanoo.

Hänen mukaansa elvytys on sydänpysähdyksessä hyvin yksinkertaista, mutta tästä huolimatta sen aloittamisen kynnys on korkea.

– Vaatii tietynlaista itsevarmuutta, että pystyy alkamaan jotain tekemään. Kyvyn ja itseluottamuksen saa vain, kun käy harjoittelemassa. Minäkin käyn harjoittelemassa elvytystä, vaikka itse opetan sitä.

Koti on tavanomaisin paikka, missä sydänpysähdys tapahtuu. Toinen tyypillinen paikka on harrastusympäristö.

Liisanantin mukaan on tärkeää, mitä tapahtuu ennen kuin terveydenhuollon henkilöstö saapuu paikalle.

– Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Jos elvytys käynnistetään heti, antaa se ambulanssille aikaa saapua. Näen ensiaputaidot kansalaistaitoina, jotka pitäisi kaikilla meillä olla.