Paikallisuutiset

Meri-Lapissa matkailun syke jää helposti piiloon

Yritykset ovat laajalla alueella ja aktiviteetit tapahtuvat usein kaukana jäällä tai metsässä.

Saksalaisia, italialaisia, ranskalaisia, hollantilaisia, turkkilaisia, itävaltalaisia, australialaisia, tanskalaisia, amerikkalaisia ja taiwanilaisia. Kansallisuuksien lista on pitkä, jotka ovat tänä talvena olleet tai ovat parasta aikaa matkailemassa Meri-Lapissa.

Simossa matkailualan yrittäjänä toimivan Päivi Ruotsalaisen mukaan kansainvälisiä matkailijoita on tänä talvena riittänyt kiitettävästi sekä moottorikelkkasafareille että Arkadian poropuistoon.

Hänen mukaansa hyvä esimerkiksi matkailijoiden kansainvälisyydestä on yrityksen kodassa oleva maailmankartta, johon ihmiset saavat pistää neulan, mistä päin ovat kotoisin.

– Monet eivät osaa odottaa, kuinka laajasti täällä käy matkailijoita ympäri maailman, Ruotsalainen sanoo.

Bussilla porotilalle saapuvat ja lähtevät matkailijat eivät isommasti seutukunnassa näy. Turisteille on ohjelmassa muun muassa moottorikelkkasafaria, poro- ja huskyajelua, lumikenkäilyä ja revontuliretkiä. Aktiviteetit tapahtuvat kaukana jäällä, metsässä tai yrityksen kotakylissä kahdessa saaressa.

– Hissukseenhan matkailijat tulevat ja hissukseen lähtevät. Sitä ei tavallinen tallaaja näe, jos sitä ei paikan päälle pääse näkemään.

Ruotsalaisen mielestä matkanjärjestäjät ovat koko ajan enemmän kiinnostuneita Meri-Lapista.

Hänen mukaansa se johtuu osittain siitä, että alueella on vielä ”aitoa meininkiä” eikä turistiryysistä kuten esimerkiksi Rovaniemellä.

– Täällä on aikaa kohdata ja palvella asiakkaita. Se on se, mikä vetoaa niihin, jotka haluavat kokea oikeita elämyksiä.

Alueen työmahdollisuudet ovat laajat

Saman asian allekirjoittaa kollega Tornionjokivarresta. Pohjola Safareiden yrittäjä Risto Kantolan mukaan Meri-Lappi on loistava alue matkailijoille, koska ne pystyvät hajautumaan laajalle alueelle monen kunnan ja kahden valtakunnan alueelle.

– Tämän vuoksi turistit eivät näy paikallisten arjessa. Paikalliset eivät myöskään tarvitse tämän tyyppisiä palveluita, joita turisteille on tarjolla.

Korona-aikana alalta on lähtenyt valtava määrä työntekijöitä, mutta Kantola on ollut onnekas, sillä hän on löytänyt ammattiopisto Lappian matkailukoulutuksesta sopivia tekijöitä yritykseensä. Vuosi on ollut työntekijäpuolella helpompi kuin kaksi edellistä vuotta.

– Tyypillistä tälle alalle on, että kyseessä on tehtäväkohtainen keikkatyö. Kuukausityön tunnit saattavat kuitenkin tulla nopeastikin täyteen, joka tarkoittaa sitä, että itsensä pystyy työllistämään hyvin.

Päivi Ruotsalainen puolestaan sanoo, että työntekijäpula rajoittaa heidän yrityksensä kasvua. Tällä hetkellä tilannetta helpottavat työharjoittelussa olevat Lappian opiskelijat, mutta heitäkään ei voi tietenkään käyttää työntekijän veroisina. Ammattiopisto Lappiasta puolestaan kerrotaan, että aloittavat opiskelijaryhmät ovat olleet suhteellisen pieniä.

Ruotsalainen arvelee, että tämä voi johtua Meri-Lapin matkailukentän hajanaisuudesta. Laajalla alueella toimii kymmeniä alan yrityksiä eikä moni välttämättä ymmärrä sen luomia mahdollisuuksia.

– Tätä aluetta ei välttämättä mielletä, että täällä on oikeasti matkailua ja oikeasti töitäkin. Tämän vuoksi alalle ei ehkä uskalleta hakeutua, vaikka olisi hyviä, alalle soveltua ihmisiä.

Alueelliselle matkailuorganisaatiolle olisi tarvetta

Vuosia alalla ollut Kantola kokee, että Meri-Lapista tällä hetkellä puuttuva matkailun alueorganisaatio olisi tarpeellinen toimija. Hän huomauttaa, että esimerkiksi lähialueilla Oulussa ja Rovaniemellä on kummassakin oma alueorganisaationsa.

– Kaikissa asioissa olemme enemmän yhdessä kuin yksin. Kun alueorganisaatio myy ja pitää koko aluetta tunnettuna, näkyy se matkanjärjestäjille paremmin kuin yksittäinen yritys.

Ruotsalainenkin peräänkuuluttaa alueellisen matkailuorganisaation tärkeyttä.

– Se tarvitsisi yhteistyötä kuntarajojen yli. Esimerkiksi matkamessuillakin meidän pitäisi ehdottomasti olla alueena, eikä yksittäisinä yrityksinä.

Myös Kemin matkailun yhteys- ja kehityspäällikkö Noora Barria näkee, että alueorganisaatiolle on tarvetta, kunhan sille on vahva tuki sekä yrityksiltä että kunnista. Silloin se pystyy keskittymään markkinointiin ja tuomaan esiin, kuinka monipuolisesti Meri-Lapissa pystytään palvelemaan erilaisia asiakasryhmiä.

– Ja luomaan alueelle niitä tuotepaketteja ja sopivia kokonaisuuksia, jotta sitä viipymää saataisiin täällä kasvatettua.

Markkinoinnin avuksi Meri-Lapin opaskartta?

Keminmaassa sijaitsevan Juopperin kartanon yrittäjä Emilia Juntikka on ideoimassa matkailualan yrityksille Meri-Lapin opaskarttaa, joka toimisi yrittäjien yhteisenä markkinointivälineenä.

– Ajatuksena on, että yrittäjät ja yritykset voisivat hyötyä toisistaan, mainostaa ja kompata toisiaan sen avulla. Kun matkailijat tulevat Meri-Lappiin, näkevät he kartasta, mitä kaikkea tällä alueella voi tehdä.

Juntikka kertoo, että kartta-ajatus on vielä kehitysasteella. Hän tekee yhteistyötä matkailualan opiskelijoiden kanssa, jotka ovat ideoimassa ja miettimässä erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja.

– Ajatuksena, että nettiversioon tulisi kartta, jossa esimerkiksi meidän paikkaamme klikkaamalla avautuisi täppiä, josta löytyy paikasta enemmän tietoa ja kuvia.

Juntikka on ollut asian tiimoilta yhteydessä muutamiin matkailualantoimijoihin, ja vastaanotto on hänen mukaansa ollut positiivinen.

– Ensimmäinen ajatus oli, että tässä olisivat mukana yrittäjät ja erilaisten aktiviteettien tarjoajat, mutta mikseipä myös kunnat ja kaupungit. Pienet resurssithan meillä yrittäjilläkin on laittaa tähän kartta-asiaan.

Juntikka toivottaa kaikkien Meri-Lapin kuntien matkailualayrittäjät mukaan karttahankkeeseen.

Matkailuala vetää opiskelijoita kauempaakin

Helsingistä takaisin Meri-Lappiin muuttanut Sanna Sorvoja on paluumuuttaja, jonka toi rakkaus pohjoista kohtaa takaisin kotiseudulleen.

– Minulla oli pitkään halu muuttaa takaisin juurilleni. Muutimme mieheni kanssa tänne reilu vuosi sitten, mutta minulla on himo vielä pohjoisemmaksi Lappiin.

Yhteisöpedagogin koulutuksen saanut Sorvoja on Etelä-Suomessa työskennellyt koulumaailmassa, mutta Tornioon muutettuaan hän päätti vaihtaa alaa ja aloitti matkailualan koulutuksen.

– Tykkään olla tosi paljon luonnossa, hiihtää, vaeltaa ja laskea lumilaudalla. Ehkä matkailuala on valikoitunut harrastustenkin kautta, elämänmuutokseensa tyytyväinen aikuisopiskelija tuumaa.

Lappian monimuoto-opiskelu on mahdollistamassa Sorvoja alan vaihdon. Hän sanoo, että ei näkisi itseään istumassa nuorten kanssa ammattiopistolla.

– Meidän ryhmässämme melkein kaikki ovat aikuisia alan vaihtajia. Olen tykännyt, tuleva matkailualan työntekijä summaa.

Ammattiopisto Lappian matkailualan osaamisalavastaava Risto Suomela kertoo, että Muonion yksikössä kehitetty monimuotokoulutus on otettu käyttöön Kemissä ja koko Lappiassa viime syksynä. Kyseessä on ammatillinen peruskoulutus, jossa opiskelija antaa näytöt osaamisestaan oikeassa työympäristössä.

Ryhmässä on yli 50 opiskelija, joista osa on sellaisia, jotka eivät olisi aloittaneet opintoja, jos kyseessä ei olisi ollut monimuotokoulutus.

Hänen mukaansa osalla koulutuksessa olevista on aikomus jäädä Meri-Lappiin, joillakin on tarkoitus muuttaa vielä pohjoisemmaksi ja osalla on ollut koko ajan tarkoituskin palata kotipaikkakunnalleen.

– Moni opiskelija on työllistynyt alueen matkailuyrityksiin opintojensa jälkeen, mutta matkailun elpyminen koronapandemian jälkeen on aiheuttanut todellisen työvoimapulan alueelle.

Suomelan mukaan yhteistyö alueen matkailupalveluyritysten kanssa on tiivistä. Suomela kiittelee, että opiskelijat saavat yrityksissä ihan oikeita harjoittelumahdollisuuksia työpaikkaohjaajan ohjauksessa.