Mielipiteet

Liikunnan edistäminen keskiöön, vol 2

Kirjoitin, otsakkeen aiheesta viime vuoden helmikuussa joka julkaistiin Lapin Kansan lehdessä myöhemmin siitä, mitä liikkumattomuus aiheuttaa yksilölle ja yhteiskunnalle. Nyt sitten on jo valtakunnan päättäjätkin heränneet kasvavaan ongelmaan. Tuskin nyt tuon kirjoitelmani vuoksi sentään. On vihdoin alettu ymmärtää ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys. Seuraavassa tiivistelmä siitä.

Olemme yhteiskuntana vähentäneet luonnollista liikkumista johtuen mm moottoroitujen kulkuvälineiden lisääntymisestä. Älylaitteet ja niiden tuijottelu vievät vapaa-ajasta leijonan osan joka on pois liikkumisesta. Siihen kun lisätään kaikki elämän helppous ja makeat välipalat, niin tarvitseeko ihmetellä jos ylipainoisia ja huonokuntoisia nuoria on entistä enemmän. Sitten ihmetellään miksi maailman onnellisimman kansan yksilöt kärsivät mielenterveysongelmista ja jäävät ennen aikaiselle eläkkeelle jo varsin nuorina joka on järkyttävän kallis kuluerä koko yhteiskunnalle. On laskettu, että kustannus olisi yli 3 mrd€/ vuosi!

Urheilun ja liikunnan merkitystä ei ole ymmärretty kokonaisvaltaisesti. Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi kulkee käsikädessä. Esitin tuolloin yhden idean asiantilan korjaamiseksi. Koulunkäynti tulisi olla joka päivä klo 8.00 – 16.00 välillä ja iltapäivätunnit koulun opintojen jälkeen liikuntaan painottuen. Tämä idea törmäsi johonkin lakiin, jossa oppilaita ei saisi pitää koulussa pitempään kuin tarpeen, vaikka esim päiväkodeissa saa pitää vuoden ikäisiä lapsia yli 8 tuntia vanhemman työssäkäynnin vuoksi! Eräs kasvatusalan professori piti sitä heitteille jättämisenä jos vuoden ikäistä pidetään siellä ylin kuusi tuntia. Onko tässä sitten jokin logiikka jota en taaskaan ymmärrä!

Urheiluseurojen/ - vetäjien tukeminen yhteiskunnan taholta, perustuen harrastajamääriin, olisi yksi hyvä tapa lisätä liikunnan merkitystä koko yhteiskunnalle.

Jo nykyään suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy on mielenterveysongelmat. Toki siihen sisältyy myös töiden kuormittavuus ja huono johtaminen mutta se, ettei kestetä paineistettua työelämää, niin onhan se tosi surullista luettavaa. Yhteiskuntamme on ottanut liian suuren roolin yksilön vastuista. Odotetaan, että jokin muu kuin minä itse, hoitaisi asiat kuntoon vaikka nyt liikkumisen osalta. Yhteiskuntamme hoitaa seurauksia kalliisti vaan onko syitä siihen, miksi näin on, analysoitu riittävästi?