Ajankohtaista

Lapin ensimmäinen krematorio on aloittanut toimintansa

Kemissä toimiva hautauspalveluyrittäjä Minttu Väisänen on tyytyväinen uuden krematorion valmistumiseen, sillä nyt tuhkauksia saa kahteen paikkaan, Ouluun ja Rovaniemelle.

Rovaniemelle valmistunut krematorio on aloittanut toimintansa. Sen on rakennuttanut Rovaniemen seurakunta, mutta palvelu on kaikkien lappilaisten käytettävissä, niin kirkkoon kuuluvien kuin kuulumattomien.

Lapissa on odotettu vuosia krematoriota omaan maakuntaan, jotta vainajien tuhkaus helpottuisi. Tähän asti lähimmät krematoriot ovat olleet Oulussa ja Kajaanissa. Rakentaminen siirtyi alkuperäisistä suunnitelmista.

Rovaniemen seurakunnassa varauduttiin krematorion rakentamiseen jo vuonna 2001, jolloin Tavivaaran siunauskappelin rakentaminen alkoi, mutta hanke siirtyi.

Nyt valmistuneen 147-neliöisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jorma Teppo. Sen rakentamispäätös tehtiin vuonna 2018, mutta tuhkauslaitteiston kilpailutukseen liittyneiden valitusten vuoksi rakentaminen viivästyi.

Rovaniemen seurakunnan kirkkoherra Ilari Kinnusen mukaan tuhkaustoiminnan käynnistymisellä on vaikutuksia puoleen Suomeen.

– Yhä useampi ihminen toivoo tulevansa tuhkatuksi kuoleman jälkeen. Tämä on aiheuttanut Pohjois-Suomessa Oulun ja Kajaanin krematorioihin ruuhkaantumista. Tuhkaamiseen liittyvät kuljetukset ovat myös olleet kohtuuttoman pitkiä, Kinnunen toteaa tiedotteessa.

Tuhkauksia Ouluun ja Rovaniemelle

Kemissä toimivan hautauspalvelu Väisäsen yrittäjä Minttu Väisänen on tyytyväinen Rovaniemen krematorion valmistumiseen. Hän huomauttaa, että tuhkauksia saa nyt kahteen paikkaan, Ouluun ja Rovaniemelle. He itse aikovat jatkaa Oulun krematorion käyttämistä.

– Se nopeuttaa toimintaa, kun rovaniemeläiset ovat nyt peruneet aikoja Oulusta. Olemme saaneet jopa 15 vainajan tuhkaukset kolme viikkoa etuajassa.

Väisäsen kokemus on, että yhä useampi toivoo tulevansa tuhkatuksi kuolemansa jälkeen. Tuhkauksen suosio on kasvanut pikkuhiljaa, mutta viimeisen 1,5 vuoden aikana yrityksessä on ollut suorastaan ruuhkaa. Tälläkin hetkellä 19 vainajaa on menossa tuhkaukseen.

– Tuhkaus on uusi perinne, joka yleistyy, Väisänen toteaa.

Siunaus yleensä vainajan kotikunnassa

Rovaniemen krematorio maksoi noin 1,9 miljoonaa euroa. Rovaniemen seurakunta otti lainan rakentamista varten. Lisäksi seurakunta sai hankkeeseen yksityishenkilöltä 150 000 euron testamenttilahjoituksen.

Toiminta ei tuota voittoa, vaan kyseessä on seurakunnan palvelumuoto, jossa tuhkausmaksuilla katetaan kaikki toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Tuhkattavien vainajien määräksi arvioidaan 300–350 vainajaa vuodessa. Tuhkauksia tehdään kahtena päivänä viikossa, joten niiden vuotuista määrää voidaan tarvittaessa helposti nostaa esimerkiksi 500:een.

Tuhkausvaraus tehdään Rovaniemen hauta- ja puistotoimistossa. Useimmiten varauksen tekee hautausjärjestelyistä vastaavan omaisen valtuuttamana hautaustoimisto. Kirkon perinteen mukaisesti poisnukkuneelle seurakunnan jäsenelle toimitetaan hautaan siunaaminen ennen tuhkausta. Se tapahtuu useimmiten poisnukkuneen kotiseurakunnassa.

Tavivaaran kappelissa on kylmiötilat 24 vainajan säilytystä varten. Paikkojen määrää lisätään kahdeksalla tänä vuonna, jotta ulkopaikkakuntalaisten vainajien tuonti tuhkaamiseen ei ruuhkauttaisi tiloja.