Kulttuuri

Kulttuuria molemmin puolin Väylää

Tornionlaakson kulttuurimatkailun tuotteistamista ja tulevaisuutta pohditaan yhdessä.

Aavasaksan ja Tornionjokilaakson maisemat ovat Suomen kansallismaisemia.
Aavasaksan ja Tornionjokilaakson maisemat ovat Suomen kansallismaisemia. Kuva: Johanna Muotkavaara

"Tornionlaakson maisema on täydellinen. Ei ole sattuma, että lohi on valinnut merkittävimmäksi kotijoekseen Euroopassa juuri Tornionjoen. Se viihtyy täällä kuten me ihmisetkin."

Näin toteaa kohta 100 vuotta täyttävän Tornionlaakson Matkailuyhdistys ry:n puheenjohtaja Hannu Alatalo.

Yhdistys järjestää Kauppa ja kulttuuri Tornionlaaksossa- seminaarin Ylitornion Karemajoilla elokuun 27.päivä. Kaikille avoimessa tilaisuudessa keskitytään miettimään Tornionlaakson matkailun mahdollisuuksia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

–Pyrimme keskustelemaan nimenomaan alueen mahdollisuuksista, emme uhkakuvista. Avainhenkilöitä ovat tulevat, ja nyt jo toimivat matkailuyrittäjät. Tilaisuus on kaikille avoin, koska kun on kyse kulttuurimatkailusta, koskettaa se kaikkia alueen asukkaita. Kaikki mitä voimme tarjota matkailijoille, vahvistaa meitä itseämme, omaa identiteettiämme, Alatalo kertoo.

Vahvan, itsenään kiinnostavan matkailuelinkeinokokonaisuuden muotoilu on Alatalon mukaan aikansa tarvitseva prosessi. Raamit Tornionlaakson kulttuurimatkailulle ovat kuitenkin jo olemassa.

–Ne raamit ovat olleet jo kauan. Ne rakentuvat maisemasta, kaupasta ja kulttuurista, ja siitä, mitä me ihmisinä olemme, mitä ja miten me teemme asioita, Alatalo toteaa.

Maisema, kulttuuri, yhteinen kieli ja huumori, luonto, Väylä. Siinä ovat Alatalon mukaan Tornionlaakson vahvuudet. Vahvuudet löytyvät myös alueen ihmisistä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

–Kuinka tätä meidän omaa tornionlaaksolaisuuttamme tarjoillaan arvokkaasti, sopivina annoksina valistuneille matkailijoille? Miten saisimme tuotua esille tornionlaaksolaista arkea ja kulttuuria esille? Meillähän on Aavasaksa ja Luppio. Ja Kukkolankoski molemmin puolin väylää.

Kukkolankoski onkin ollut kalastajien suosiossa siitä asti, kun maa kohosi Tornionjokilaaksossa. Ja sinne tultiin kauempaakin.

–Kosken rannalle pyrittiin myös jäädä asumaan. Pohjoisessa on harvassa paikassa näin viljavaa maata, Väylän varrella on tulvan rikastuttamia rantaniittyjä, Alatalo sanoo.

Suomen Kukkolan kylä onkin edelleen vireä ja elävä kalastuskylä. Alatalon mukaan Tornionlaakson kulttuurimatkailu kohteet, kuten Luppio, Aavasaksa ja Kukkolankoski, ovat hyvässä kehittymisen vaiheessa, mutta potentiaalia alueella on kuitenkin paljon enemmänkin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

–Niiden imussa on hyvä lähteä kehittelemään uutta.

Tornionlaakson yhteisen kielen, meänkielen, sisältämä erikoinen ja suorasukainen huumori on saattanut kasvaa ja kehittyä nykyiseen muotoonsa, kun kahden maan ihmiset ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa, rannalta toiselle.

–Missä päin tahansa maailmaa tornionlaaksolainen kohtaa toisensa, löytyy yhteinen meänkielen suorasukainen huumori heti. Tornionlaaksossa on kaksi rantaa. Ilman toista se on vain puolisko, Alatalo kertoo.

Alatalo toteaa myös, että Tornionlaakson kulttuurimatkailuelinkeinon sukupolvi, jolla on riittävästi näkemystä ja viisautta, on jo olemassa ja elää keskuudessamme.

–Karmea sana tuotteistaminen. Kuin itsensä myyminen. Mutta kulttuurimatkailu pitäisi vain osata tuotteistaa. Voimme kuitenkin olla varmoja siitä, että tuo kriittinen ja valistunut matkaileva asiakaskunta on jo maailmalla olemassa.

Kauppa ja kulttuuri Tornionlaaksossa

Karemajat, Ylitornio 27.elokuuta

Lyhyitä asiantuntijoiden alustavia puheenvuoroja, pääpaino keskustelussa

klo 11.40 Aloitamme lohikeitolla ja kahvittelulla

klo 12.40 Tornionlaakson Matkailuyhdistyksen pitkäaikainen pj. Timo Leinonen julkistaa lähes 100-vuotta toimineen yhdistyksen historiikin

klo 13.00 Näyttelijä näytelmäkirjailija Heikki Lund kertoo, soittaa ja laulaa

klo 13.20 Matkailuyhdistyksen nykyinen pj Hannu Alatalo kertoo tilaisuuden tavoitteista ja ohjelman kulusta

klo 13.30 Oulun yliopiston matkailun professori Jarkko Saarinen

klo 13.50 Konsthall Tornedalenin Gunhild Stensmyr kertoo suhteestaan Tornionlaaksoon ja ajatuksistaan laajentaa taidehotellinsa toimintaa

klo 14.10 Lapin yliopiston sivistyshistorian dosentti Osmo Pekonen: Pohjan Tornio - matkamiesten ääniä vuosisatain varrelta

- uuden kirjan julkaisu

klo 14.30 Keskustelu

klo 15.00 Päätössanat

Rajayhteistyössä olisi Tornionlaakson Matkailuyhdistys ry:n puheenjohtaja Hannu Alatalon mielestä vielä parantamisen varaa.
Rajayhteistyössä olisi Tornionlaakson Matkailuyhdistys ry:n puheenjohtaja Hannu Alatalon mielestä vielä parantamisen varaa. Kuva: Johanna Muotkavaara
Tornionjoki jakaa Kukkolan kylät molemmin puolin rajaa kahtia. Suomen puolen vahvuus onkin Kukkolan elävä kalastuskylä.
Tornionjoki jakaa Kukkolan kylät molemmin puolin rajaa kahtia. Suomen puolen vahvuus onkin Kukkolan elävä kalastuskylä. Kuva: Johanna Muotkavaara
Tornionlaakson vahvuuksiin kuuluu luonto.
Tornionlaakson vahvuuksiin kuuluu luonto. Kuva: Johanna Muotkavaara