Paikallisuutiset

Koulukiusaamista on aiempaa enemmän – erityisesti tytöillä

Syyslukukausi alkaa Meri-Lapin peruskouluissa ensi viikolla. Osalle koululaisista on kesäloman jälkeen alkamassa jälleen henkinen helvetti.

Koulukiusaaminen on lisääntynyt Suomessa. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimmasta kouluterveyskyselystä, jonka mukaan viikoittain kiusaamista kokeneita yläasteikäisiä on enemmän kuin muutama vuosi aikaisemmin. Erityisesti tytöillä viikoittain kiusaamista kokeneiden osuus on suurempi kuin kertaakaan vuoden 1996 jälkeen.

Tilanne on THL:n kehittämispäällikkö Jenni Heleniuksen mukaan vakava.

– Kaikkein hankalimmat kiusaamistapaukset ovat nousussa. Viikoittainen kiusaaminenhan on jo paha tilanne, kun se on toistuvaa. Se kertoo siitä, että kun se jatkuu, siihen eivät ole aikuiset pystyneet puuttumaan, Helenius kertoo.

Kiusaamisen lisääntymisen syy ei ole yksiselitteinen. Taustalla on Heleniuksen mukaan monenlaisia ilmiöitä, jotka näkyvät myös muissa tutkimuksissa.

– Jos ajattelee näitä viime vuosia, minkälaista lasten ja nuorten elämä on ollut. Oli koronavaihe, vähemmän on saatu olla koulussa ja ryhmät ovat ehkä olleet hajanaisempia. Harrastuksissa on ehkä ollut taukoa. Sitten puhutaan, että mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet, nuorilla on paljon huonovointisuutta. Katuväkivalta, sitä on enemmän. Tässä on monta ilmiötä, jotka voivat ruokkia toisiaan.

Tyttöjen keskuudessa kasvanut kiusaaminen johtunee Heleniuksen mukaan lisäksi siitä, että tytöillä on jo pidemmän aikaa ollut kovia suorituspaineita.

– Tytöt ovat voineet pitkän aikaa monin tavoin huonommin kuin pojat keskimäärin. Mielenterveyteen liittyvissä asioissa ja koulu-uupumuksessa, kaikessa näkyy pitkällä aikavälillä tyttöjen kokema stressi, paineet ja ahdistus, kehittämispäällikkö kertoo.

Aikuisia lisää tueksi

Heleniuksen mukaan kiusaamisen lisääntyessä myös arkeen tarvitaan yhä enemmän aikuisia selvittämään tilanteita.

– Pitäisi huolehtia, että kouluissa on riittävästi aikuisia puuttumaan näihin. Todella hankalista tilanteista koulun on vaikea selvitä pelkästään omilla resursseilla ja kun on vaikeita tilanteita, saako koulu poliisin ja sosiaalityöntekijä avun riittävän nopeasti, Helenius pohtii.

Kehittämispäällikön mukaan tärkeää olisi huolehtia myös siitä, että kiusatuksi tullut saisi apua ja tukea kokemuksesta selviytymiseen ja itsetuntonsa rakentamiseen.

– Jonkun verran on terapiamuotoja ja vertaistukiryhmiä, mutta luulen, ettei jokainen viikoittain kiusattu lapsi saa sellaista tukea mitä tarvitsee toipumiseen, Helenius lataa.

Hänen mukaansa läheinen aikuinen ihminen voi kiusatun nuoren kanssa pohtia yhdessä, miten saada kiusaamisen vastapainoksi myönteisiä kokemuksia ryhmässä olemisesta ja hyväksytyksi tulemisesta.

– Jos on sellainen olo, että on koulussa suljettu pois, ei ole hyväksytty, mitä ovat ne sellaiset ryhmät tai ihmiset, joiden kanssa nuori voi olla oma itsensä, Helenius toteaa.

Rikosilmoitusten tekemisen kynnys madaltunut

Koulukiusaaminen näkyy myös poliisin työssä. Lapin poliisilaitoksen mukaan ihmisillä on madaltunut kynnys tehdä koulukiusaamiseen liittyvistä tapauksista myös rikosilmoituksia. Rikosilmoitusten määrää on kuitenkin vaikea arvioida.

– Termiä koulukiusaaminen ei löydy erikseen rikoslaista. Siksi poliisilaitoksilla ei ole tarkkaa tietoa kiusaamisesta tehtyjen rikosilmoitusten määrästä. Yleisimmät rikosnimikkeet ovat pahoinpitely, laiton uhkaus ja kunnianloukkaus, sanoo rikosylikonstaapeli Varpu Saapunki Lapin poliisilaitokselta.

Poliisin mukaan tyypillisesti kiusaamiseen liittyvät rikosilmoitukset ovat tilanteita, joihin liittyy fyysistä tai henkistä väkivaltaa tai arkaluonteisten kuvien levittämistä sosiaalisessa mediassa.

– Usein tilanteet eivät rajoitu pelkästään kouluajalle vaan liittyvät myös vapaa-aikaan. Tärkeintä näissä tapauksissa on, että kiusaaminen saadaan loppumaan ja että asianosaiset saavat tarvitsemaansa apua, Saapunki toteaa.

Rikosylikonstaapeli muistuttaa, että alle 15-vuotiaatkin ovat aina korvausvelvollisia teoistaan, esimerkiksi hajotetuista tavaroista. Alaikäisiä koskevista rikosilmoituksista ilmoitetaan aina myös lastensuojeluun ja huoltajille.

Koulu yhteydessä poliisiin tarvittaessa

Lapin poliisilaitokselta on toimitettu kouluille viime vuonna ohjeet, miten toimia erilaisissa tilanteissa kouluturvallisuuteen liittyen. Koulun henkilökunta voi olla myös suoraan yhteydessä Lapin poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnan ryhmään, johon myös Saapunki kuuluu.

Esimerkiksi opettaja voi olla ryhmään yhteydessä kiusaamistapauksissa, joissa epäillään rikosta tai tilanne jatkuessaan voi johtaa rikokseen eivätkä koulun omat keinot enää riitä.

– Tavoitteenamme on päästä puuttumaan nuoria koskeviin asioihin mahdollisimman nopeasti ja viivytyksettä. Aina tämä ei ole mahdollista, mutta pääsääntöisesti toimintavalmiutemme on hyvä, Saapunki toteaa.

Poliisi haluaa muistuttaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin.

– Tästä syystä jokaisella täytyy olla mahdollisuus käydä koulua ilman kiusatuksi joutumisen pelkoa, Saapunki tiivistää.

”En pääse koskaan näistä kokemuksista eroon”

Koulukiusaaminen jättää jäljet, jotka voivat vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen saakka. Merilappilainen nuori aikuinen haluaa kertoa oman kokemuksensa kiusaamisesta ja miten se on vaikuttanut hänen elämäänsä. Hän esiintyy jutussa anonyymina asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Nuori miettii, millainen hän ja hänen elämänsä olisi, jos häntä ei olisi koskaan kiusattu.

– Koen olevani hyvä keskustelemaan ja tutustun uusiin ihmisiin melko helposti, mutta välttelen sitä. Sosiaaliset tilanteet ahdistavat. Mietin, olenko oikeasti sisäänpäin suuntautunut vai onko se pelkoreaktio, nuori pohtii.

Hän on ajatellut myös, onko täydellisyyden tavoittelu osa kiusaamisen jättämistä jäljistä. Kiusattu kokee epäonnistumiset myös raskaasti ja epävarmuus on läsnä päivittäin.

– Mietin jatkuvasti mitä toiset oikeasti ajattelevat minusta. Mitä jos työkaveri tai hyvänpäiväntuttu ei oikeasti siedäkään minua. Puhunko liikaa, liian vähän? On raskasta olla jatkuvasti kuin kissa kuumalla katolla. Aina epävarma.

Kiusaaminen oli päivittäistä

Pitkään jatkunut kiusaaminen alkoi jo esikoulun ensimmäisenä päivänä. Päivittäin toistuva kiusaaminen oli sekä henkistä että fyysistä.

– Leikimme vuorenvalloitusta. Isompi poika istui päälleni ja muut kauhoivat naamaani lunta. Kerran juoksin pakoon kiusaajia koulualueen ulkopuolelle ja minut hakattiin risuilla. Opettaja torui, että tulin myöhässä tunnille. Koulualueen ulkopuolelle ei saa mennä, joten sain jälki-istuntoa, nuori kertoo esimerkkejä kokemastaan kiusaamisesta.

Nuori yritti hakea apua vanhempiensa kanssa, mutta kokee, ettei tuolloin tarjottu apu ollut riittävää.

– Puhuimme opettajille ja rehtorille. Kävimme terapeuteilla. Puhuivat hyvyyden muurista, josta kimpoaa kaikki paha pois. Mielikuvitusmuurit ja anelu eivät asioita parantaneet.

Kiusaaminen jatkui koko ala-asteen ajan ja loppui vasta koulun vaihtumisen myötä. Yläasteella nuori alkoi saada hiljalleen myös ystäviä, mutta masentuneisuus ja ahdistuneisuus johtivat muun muassa päihteiden käyttöön.

– Päihteisiin ja itsetuhoisuuteen oli helppo tukeutua pahimpina hetkinä, kun mieli meni matalaksi. Suurella työllä on siitäkin päästy yli.

Terapiasta on ollut myöhemmin apua, mutta nuori käy yhä läpi kiusaamisen aiheuttamia seurauksia.

– Vaikka pahin onkin takana, arvet säilyvät. Se on kuin haamukipua. En pääse koskaan näistä kokemuksista eroon. Ne vaikuttavat aina.