Kulttuuri

Kosketuksia-näytelmässä puretaan koronaeristyksen yksinäisyyttä

Näytelmän on kirjoittanut viime kesänä edesmennyt torniolaiskirjalija Mirjam Kälkäjä.

Ensi viikon perjantaina ensi-iltansa saava Kosketuksia-näytelmä on monella tapaa merkityksellinen. Kyseessä on oletettavasti viimeinen teksti, jonka viime kesänä edesmennyt torniolaiskirjailija Mirjam Kälkäjä on kirjoittanut.

Torniolainen harrastajateatteri Mikin Vintti on uudessa ja tunteikkaassa tilanteessa, sillä kyseessä on myös ensimmäinen kerta Kälkäjän kuoleman jälkeen, kun hänen kirjoittamansa näytelmä on lavalla työstettävänä.

– Eikä Mirjami ole sitä itse kommentoimassa. Tuntuu vähän pelottavaltakin, että voiko tekstiä mennä edes sörkkimään, näytelmän ohjaaja Merja Ruth sanoo.

Ruth kertoo, että teksti ei vaikuttanut täysin valmiilta, minkä vuoksi siihen on tehty pieniä muutoksia. Mitään ei ole otettu pois, mutta tekstiosioiden paikkaa on siirretty.

– Se on tehty kaikella kunnioituksella tekstiä kohtaan, Ruth tähdentää.

Tutkimustuloksia kosketuksen merkityksestä

Mirjam Kälkäjä on kirjoittanut tekstin ollessaan koronaeristyksessä. Ruth sanoo, että suurimmalle osalle korona tarkoitti käsienpesuja ja lievempiä rajoituksia, mutta on myös niitä, jotka jäivät yksin ja niitä tuntoja tekstissä puretaan.

– Näytelmässäkin päähenkilö kuuntelee, miten talo elää, nitisee ja paukkuu ja samalla muistelee ystäviään, Ruth kuvaa.

– Tässä on koronakatastrofi teemana, mutta se toi sen yksinäisyyden tavallisten ihmistenkin tietoisuuteen, pääroolia näyttelevä Katariina Salo lisää.

Näytelmässä pohditaan myös sitä, että mentiinkö koronapandemian aikana heikoimpien suojelussa liian pitkälle, kun yhtäkkiä aktiiviset 70- vuotiaat luokiteltiinkin vanhuksiksi. Vahvana teemana näytelmässä on kosketus ja sen merkitys. Aiheesta tulee esityksessä myös tutkimustuloksia.

– Sillä on merkitystä, että miten eristys ja kosketusta vaille jääminen vaikuttavat ihmiseen ja ylipäätään ilman toisen läsnäoloa oleminen, sairaanhoitajan roolissa näyttelevä Djamila Paavola huomauttaa.

– Myös hoitajien ja muiden ammattilaisten viestiminen jäi puutteelliseksi maskien vuoksi, hän jatkaa.

Eletty elämä näkyy ja kuuluu

Näytelmässä on mukana väkeä Mikin Vintistä, Kulttuuriyhdistys Kuminasta sekä Tornion Lausujista. Mukana on myös hieman kypsempiä harrastajia.

– Eletty elämä kuuluu ja näkyy. Katalla on 40 vuoden kokemus ja minulla on takana 70 teatteriesitystä. Elämänkokemusta ja kokemusta on mukana kaikkiaan paljon, kulttuurin monitoiminainen Ruth ynnäilee.

Katariina Salo on pitkästä aikaa lavalla toisten näyttelijöiden kanssa. Hän on viimeisen 20 vuotta esiintynyt pelkästään itsekseen.

– Miten pääsee sisään siihen, että tämä on monen ihmisen näytelmä, eikä pelkästään minun oma monologini, Salo sanoo.

Esityksessä mukana oleva Siiri Heikkinen-Pitkäsellä on kokemusta näytelmälavoilla useiden vuosien ajalta kesäteatterista. Hän sanoo, että koronarajoitukset eivät häneen iskeneet niin rajusti, koska hänellä oli kahden ystävättären kanssa kortinpeluurinki. Yksinäisyys ei ole kuitenkaan hänelle outo teema.

– Asun yksin, mieheni kuoli kaksi vuotta sitten, joten kyllä minä samaistun tähän Kälkäjän yksinäisyyteen.

– Minulla on ollut mahtava juhlia 90-vuotispäivääni Mikin Vintissä, hiljattain syntymäpäiväänsä viettänyt Heikkinen-Pitkänen tuumaa.