Kulttuuri

Kemissä kuului kulttuurin hätähuutoja – kulttuuri kuuluu kaikille, ja on osa kaikkea

Kulttuurin ahdingosta keskusteltiin Kemissä.

Kemin Kulttuurikeskuksessa pohdittiin keskiviikkona miten kulttuurin arvostusta voisi kasvattaa. Yleisölle avoimessa keskustelussa oli mukana tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen ja Suomen Teatterit ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Paavolainen.

Keskustelun vetäjänä toimi Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen. Paikalle oli saapunut keskusteluun osallistujia Kemistä, Torniosta, Keminmaasta, Oulusta ja Yli-Iistä.

Hätähuutoja kuului useissa puheenvuoroissa kulttuurin suuntaan. Tilaisuuden vetäjä Rosa Meriläinen johdatti läsnäolijat keskusteluun kysymyksellä: "miten te näette kulttuurin omalla alueella tulevaisuudessa?"

Näyttelijä Satu Tala sai alkupuheenvuoron, ja esitti hätähuudon Kemin teatterin puolesta valtion suuntaan. Tala totesi, että Kemissä teatteri on kurjassa tilassa kuten muukin kulttuuri.

–Odottelemme valtionapupäätöstä, ja olemme löysässä hirressä muun muassa tilojen puuttumisen osalta, Tala kertoi.

Kemiläinen kirjailija Kari Hanhisuvanto totesi keskustelussa, että Kemin kulttuurin tilanne näyttää erittäin, jopa järkyttävän huonolta.

–Kemissä ajetaan talouden varjolla alas kaikki. Kysymys on arvoissa kaupungin kulttuuritoiminnassa. Meidän pitäisi löytää yhteinen visio koko seutukuntana, Hanhisuvanto sanoi.

Matti Adolfsen ehdotti ratkaisuksi kuntayhtämämallia, jota voisi hyödyntää kulttuurin eri saroilla.

–Kun työn perässä tullaan paikkakunnalle, on kulttuuritarjonnalla merkitystä paikkakunnan valintaan ja siellä pysymiseen, Adolfsen totesi.

Myös Tarja Anttila Keminmaasta kertoi näkemyksensä kulttuurin kuluttajana.

–Olemme tällä hetkellä kulttuurin mustassa aukossa. Kulttuuria pitäisi lisätä eritoten kouluissa, ja siihen parasta olisi nimenomaan teatteri, Anttila totesi.

Kemin kaupunki sai keskusteluissa useita moitteita siitä, että siellä on satsattu kulttuurin sijasta teollisuuteen. Hyvinvointiin kuuluu puheenvuorojen mukaan myös kulttuuri, joka on pito- ja vetovoimaa, mikä pitää asukkaat paikkakunnilla.

Virpi Räisänen puolestaan kertoi puheenvuorossaan, että korona ajan sosiaalisten tilanteiden välttäminen sai myös kulttuurin hiipumaan.

–Nyt taistelemme siitä, että saisimme yleisön palaamaan takaisin. Kemissä halutaan ja tarvitaan kulttuuria, Räisänen sanoi.

Suomen Teatterit ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Paavolainen totesi, että kriisien keskellä kulttuuriin panostaminen voisi olla ratkaisu.

–Taide ja kulttuuri auttavat selviämään kriiseistä ja vaikeista ajoista, Paavolainen mainitsi.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen korosti keskustelujen lopuksi, että ministeriöllä on ollut todellisuutta parempi käsitys teatterin ja Kemin kulttuurielämän tilanteesta. Vinkiksi Honkonen antaa, että paikallisten päättäjien ja väestön pitäisi löytää samanlainen henki ja tahto ylläpitää ja kehittää kulttuuritoimintaa.

–Pitäisi löytää yhteinen visio siitä, miten pidetään kiinni kulttuurista. Kulttuuri taas luo elinvoimaa alueelle, ministeri Honkonen kertoi.

Honkonen kertoi näkemyksensä kuntien välisestä yhteistyöstä kulttuurin saralla.

–Kuntayhtymän ylläpitämä kulttuuritoiminta vaatii kuntarajojen yli menemistä ja rajan unohtamista, mutta joskus se on kuitenkin politiikassa yllättävän vaikeaa. Keskustelu vahvisti omia ajatuksiani ja toi myös uusia näkökulmia siihen, millaista tukea kunnat ja kaupungit valtion taholta tarvitsevat kulttuurin ylläpitämiseen.