Paikallisuutiset

Jokainen värjätty lankakerä on ainutlaatuinen – myös keittiöstä löytyy villalangan värjäykseen sopivia aineksia

Kävyt, sienet ja kukat antavat väriä.

Henna Laksolla on käsissään värjätty lankavyyhti. Kuva: Jyri-Jussi Rekinen

Villalankojen värjäämisellä on pitkät perinteet. Simolainen Henna Lakso jatkaa tätä traditiota.

Hän harjoittaa villalankojen värjäämistä, sillä luonnosta saa monia värejä. Esimerkiksi sienet auttavat puuhassa.

– Olen myös käyttänyt maitohorsmaa, järviruokoa, käpyjä ja pietarinyrttiä, Lakso luettelee.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Jokainen värjätty lankavyyhti on oma yksilönsä. Kahta samanlaista lankaa ei Lakson mukaan ole.

Langan värikylläyteen vaikuttavat veden lämpötila ja langan pohjaväri.

– Luonnonvärit haalistuvat ajan mittaan normaalisti, hän sanoo.

Henna Lakson värjäämää lankaa on kertynyt lähes sata kiloa. Kuva: Jyri-Jussi Rekinen

Keittiöstäkin löytyy väriaineita

Luonnonvärien lisäksi Lakso käyttää sitruunahapolla tarttuvia heikkohappovärejä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Alan ihmiset käyttävät värin tarttumisella lankaan termiä ”purettaa”, ja kasvivärjäyksessä purete-aineena on useimmiten aluna.

– Myös raparperia voidaan käyttää samaan tarkoitukseen. Tosin en itse ole sitä paljon käyttänyt, Lakso tunnustaa.

Paras aika hankkia luonnonantimien värejä on juhannuksen tienoo. Silloin luonto on kukkeimmillaan ja kasvit parhaimmillaan.

Lisäksi kotoakin löytyy sopivia materiaalieja.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Myös keittiöstä löytyy värjäykseen sopivia aineksia. Olen värjännyt avocadon kuorella ja siemenillä, Lakso toteaa.

Lanka on peräisin lähiseudun lampaiden villoista.

Kumihanskoja tarvitaan

Luonnosta punaista väriä saa esimerkiksi verihelttaseitikki-sienistä.

Vihreän sävyä on ihme kyllä vaikea saada luonnosta, mutta Lakso on saanut sitä järviruoko-kasvista. Keltaista puolestaan voi saada sipulinkuoresta.

Kasvivärillä käsiteltävät langat värjätään ulkona olevassa vesipadassa, pääasiassa kesäisin.

Suojauksen täytyy tässä puuhassa olla kunnossa.

– Kumihanskat ja hengityssuojain ovat tarpeen. Jotkut kasvit saattavat olla myrkyllisiä, Lakso opastaa.

Ensin lankavyyhdit kiinnitetään nippusiteillä ja haltijalangalla. Sitten vesi lämmitetään, johon tarvittavat väriaineet sekoitetaan. Vesi kuumennetaan. Silloin väri tarttuu kunnolla.

– Happovärjäys tehdään näin, Lakso huomauttaa.

Kasvivärjäyksessä keitetään värjäysliemi, jonka annetaan jäähtyä ennen lankojen lisäämistä. Kun liemi on sopivaa, lisätään langat ja aluna.

– Sitten aletaan nostaa lämpötilaa takaisin. Ei kuitenkaan liian korkeaksi, etteivät langat huovutu, Lakso sanoo.

Tässä keritään lankaa kerintälaitteella lankakakulle, joka helpottaa kutomisen aloittamista.

Sata kiloa villaa

Lakso hankkii villalangat lähiseudun lammastiloilta.

– Haluan tukea paikallista lammastaloutta. Eläimet ovat tavallisia Suomen alkuperäisrotuisia suomenlampaita, hän selittää.

Lakso innostui lankojen värjäykseen nähtyään kurssikaverinsa lankavärjäyspuuhat pari vuotta sitten.

– Kokeilin sitä puuhaa. Sitten homma lähti lapasesta, hän naurahtaa.

Tähän mennessä Lakson värjäämiä lankoja on kertynyt lähemmäs sata kiloa. Niitä voi tilata netistä Instagramin kautta osoitteesta @hennaknits_lankastudio tai myyntitapahtumista. Seuraava tapahtuma missä Lakson voi tavata on Simonkylän joulumyyjäiset 25.11. Värjättyjen lankojen lisäksi Lakso tekee tilauksesta villapaitoja, -sukkia, -pipoja ja muita kudontakäsitöitä.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä