Paikallisuutiset

”Entinen elämä saa näkyä kierrätetyssä designtuotteessa”

Yli 40 vuotta yrittäjänä toiminut Terttu Airamo-Frantti on ottanut uusien design-vaatteiden valmistamisen rinnalle vanhasta uuden tekemisen.

Terttu Airamo- Frantti on perustanut liikkeen vuonna 1977. Aviomies Antero Frantti tuli mukaan vuonna 1984. Hän on virallisesti eläkkeellä, mutta siitä huolimatta löytää itsensä päivittäin työn äärestä. Kuva: Karoliina Marttala

– Kekseliäisyys ja joustavuus ovat pienen kivijalkaliikkeen elinehto. Aina on jossakin ovi, jonka voi avata, sanoo yli 40 vuotta yrittäjänä toiminut Terttu Airamo- Frantti.

Airamo-Frantin perustama Nahka-asu Airamo on kuulunut Tornion katukuvaan vuodesta 1977 lähtien. Vuosiin mahtuu monenlaista aikaa, haastavaakin.

– Sitähän on joutunut monta kertaa kurssia reivaamaan, mutta periaate on pysynyt koko ajan samana. Alkuperäisestä ideasta ja ajatuksesta ei ole koskaan tarvinnut tinkiä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Alkuperäinen ajatus oli tehdä hienoja vaatteita, omaa ja kaunista tuotantoa.

– Omaa mallistoa tehdään edelleen monenlaisista erilaisista materiaaleista.

Turkit piilossa paheksuvilta katseilta

Alun perin yrityksessä on valmistettu pelkästään nahkavaatteita. 15 vuotta sitten alkoi villakangastakkien valmistus, ja turkikset astuivat kuvaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun turkisliike Huhtalo lopetti toimintansa ja Airamoon alkoi tulla kyselyjä turkkien korjauksista.

– Aluksi en itse tehnyt korjauksia, vaan sallalainen turkkuri kävi tekemässä meillä korjauskeikkoja.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Samoihin aikoihin Airamossa alettiin tehdä takkeja, jossa käytettiin aitoa turkista. Siihen saakka mallistossa oli ollut tekoturkiksinen kääntötakki. Kohta tämän jälkeen yrityksessä alettiin itse tehdä turkkikorjauksia.

– Nyt on tehty sitten kaikkea; korjattu turkkeja ja tehty sisäturkkeja. Turkkityö vie yhä suuremman osan ajasta.

Sisäturkit valmistetaan asiakkaiden omista turkeista, jotka liikkeessä puretaan, korjataan, siistitään ja leikataan uudeksi malliksi. Päälle istutaan yleensä säänkestävä kuoritakki.

Terttu Airamo Frantti sanoo, että turkiksen arvo ei ole kadonnut minnekään, ja vanhat vintage-turkit vastaavat tämän päivän arvoja kestävyydellään ja ekologisuudellaan. Kuva: Karoliina Marttala

Turkin arvo ei ole kadonnut

Airamo-Frantti sanoo, että ihmisillä on vinteillä ja varastoissa säilössä kymmeniä tuhansia turkkeja.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ne ovat out ja vanhanaikaisia. Ihmiset eivät ilkeä niitä pitää, mutta niitä ei raskita poiskaan heittää.

Airamo-Frantti muistuttaa, että turkikset ovat edelleen arvokkaita, vaikka moni Euroopan maa on kieltänyt turkistarhauksen ja useat muotitalot ovat luopuneet turkisten käytöstä.

– Ei sen arvo ole mihinkään kadonnut. Se on lämmin, kestävä ja ekologinen. Se vastaa kaikin tavoin tähän päivään, kun pitäisi kuluttaa vähemmän ja ajatella pitkällä tähtäimellä.

Vintage-turkkien lisäksi liikkeessä valmistetaan vanhoista nahkatakeista uusia ajanmukaisia takkeja. Yrittäjä huomauttaa, että nahka on myös ekologinen ja kestävä materiaali.

– Kun vanhasta tehdään uuttaa, niin kierrätys pitää näkyä valmiissa lopputuloksessa. Entinen elämä saa näkyä kierrätetyssä desingtuotteessa.

Airamo-Frantti tunnustaa, että ei olisi aikoinaan osannut kuvitella alkavansa valmistaa uusvanhoja tuotteita. Hän pohtii, että ehkä omalla iälläkin on vaikutusta asiaan. Asioita on alkanut arvostaan eri tavalla.

– Käytetään kaikki tavarat alusta loppuun saakka, tehdään kunnollista, ostetaan harkitummin ja harvemmin.

Lompakko ei aina tue arvovalintoja

Airamo-Frantin mukaan ihmiset haluaisivat kannattaa kotimaisuutta, käsityönä valmistettua ja muita vastuullisia arvoja, mutta ostotilanteessa päätetään kuitenkin usein toisin.

– Ihmiset haluavat tehdä vastuullisia hankintoja, mutta ihmisten rahatilanne kuitenkin on, mikä on.

Hän mukaansa ne ihmiset ovat vähemmistönä, joiden ei tarvitse tehdä valintaa hinnan ja vastuullisuuden välillä. Yrityksen asiakkaat ovat hajallaan ympäri Suomen. Suurin osa heistä tulee Helsingistä, Tampereelta ja Oulusta.

Airamo-Frantin mukaan kivijalkaliike on arvo sinänsä. Hänen mukaansa liikkeessä konkretisoituu se, mitä yrityksessä tehdään. Verkkokauppaan konkariyrittäjä ei ole lähtenyt mukaan tuotteiden moninaisuuden ja erilaisuuden vuoksi.

– Hirveän vaikea alkaa kaikkea myydä verkkokaupassa. Enkä periaatteessa halua alkaa edes tehdä verkkokauppaa, koska se on sitä edestakaisin lähettelyä.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä