Kulttuuri
Altana-kuoro juhlii 30-vuotista taivaltaan juhlakonsertilla
Keminmaan keskuskoululla pidettävässä konsertissa on luvassa balkanilaisia ja suomalaisia rytmejä.
Keminmaan keskuskoulun musiikkiluokkaan on kokoontunut kymmenkunta naista jokaviikkoisiin kuoroharjoituksiinsa. Kuorolaisten ikähaarukka on laaja, nuorin on lukion ekaluokalla ja vanhimmat laululeidit ovat jo isoäiti-ikäisiä.
Se, mikä kuorolaisia yhdistää, ovat balkanilaiset rytmit ja Altana-kuoro. Keminmaalainen Mirjami Peurasaari on ollut kuorossa mukana sen perustamisesta lähtien eli runsaat 30 vuotta.
– Hyvä vetäjä, nämä rytmit ja musiikki, Peurasaari vastaa kysymykseen, mikä hänet on pitänyt vuosikymmeniä kuoroharrastuksessa kiinni.
– Rytmit ovat suomalaisiin verrattuna tarttuvia. Me olemme hyvä porukka, toivottavasti ollaan vielä pitkään yhdessä laulamassa, Peurasaari jatkaa.
Suomalaisia ja balkanilaisia rytmejä
Yhtä pitkään toiminnassa on ollut mukana kuoronjohtaja, bulgarialaissyntyinen musiikinlehtori Ivan Ivanov. Hän kertoo, että idea kuoron perustamisesta ei ollut aikoinaan hänen, vaan silloisen kansalaisopiston rehtorin Mikko Palolahden.
– Hän halusi jotain erikoisempaa, mitä täällä ei silloin vielä ollut. Ehdotin balkanilaista kuoroa, mutta en ollut varma, löytyykö laulajia. Niitä löytyi. Alkuaikoina mukana oli hetken aikaa myös yksi mies, Ivanov taustoittaa.
Altana koostuu kuorosta ja orkesterista. Tällä hetkellä 11-henkisessä kuorossa on pelkästään naisia. Ivanov tunnustaa, että hän kaipaisi kuoroon miehiäkin mukaan.
– Tulisi värikkäämpää, kun ei ole olisi pelkästään naisten äänet.
Ohjelmistoon kuuluu sekä balkanilaisia että suomalaisia rytmejä. Ivanov tähdentää, että kuoro ei laula pelkästään bulgarialaisia kappaleita, vaan mukaan on aikojen saatossa mahtunut myös muun muassa makedonialaisia, serbialaisia ja venäläisiä lauluja.
– Balkanilainen musiikki ei poikkea pelkästään kielellisesti, vaan myös rytmillisesti. Erikoista on myös se, että meillä on oma orkesteri.
Kuoro on enmmän kuin kuoro
Kuuden hengen orkesterissa soittimina ovat piano, hanuri, rummut, kitara, basso ja kaval-huilu, jota kuoronjohtaja itse soittaa. Keminmaan keskuskoululla musiikinopettajana työskentelevä Ivanov on myös sovittanut useimmat laulut kolmiäänisiksi.
Ivanov kehuu kokoonpanon yhteishenkeä mahtavaksi. Kuoro merkitsee miehelle paljon enemmän kuin laulamista ja soittamista.
– Se antaa minulle ilmaa, hengitystä. Se on pitänyt minut pystyssä, Ivanov kuvaa.
Ritva Heikkinen on laulanut kuorossa jo useampia vuosia. Hänen mukaansa vieraalla kielellä laulaminen on käynyt vuosi vuodelta helpommaksi.
– Ensimmäinen vuosi tuntui, ettei tule mitään, mutta enää kieltä tarvitse treenata. Aika hyvin klaaraa, vaikka ässiäkihän on seitsemän erilaista.
“Tämä on Ivanin kuoro”
Heikkinen ja vieressä istuva lapsuudenystävä Maarit Nyman-Pitkänen ovat vakuuttuneita harrastuksensa positiivisista vaikutuksista. Naisten mukaan hyvässä porukassa laulaminen laukaisee stressiä ja tuo mukanaan myös muita positiivisia vaikutuksia.
– Vaikka harjoituksiin lähtee väsyneenäkin, niin olo on ihan erilainen, kun äänen saa avattua. Normiarjesta pääsee irti. Meillä on huippuporukka, vaikka meitä on monen eri-ikäisiä, naiset summaavat.
Myös johtajan merkitys kuorolle on selvä.
– En osaisi kuvitella, että kuorolla olisi joku toinen johtaja. Tämä on Ivanin kuoro.
Juhlakonsertissa tarjoillaan läpileikkaus kuoron 30-vuotisesta historiasta, mutta mukana on myös uusia balkanilaisia ja suomalaisia rytmejä. Konsertti järjestetään Keminmaan koulukeskuksen ruokasalissa lauantaina 18. maaliskuuta kello 15.
Kulttuuri
